Säräpostia 2/2019

Hyvä Kotiseutuväki

Säräpostia 2/19 on jälleen kädessäsi. Olemme koonneet meille tärkeimmät kesän
ja syksyn tapahtumat sinulle luettavaksi. 

Tapahtumia ja tilaisuuksia on ollut paljon, joita olemme olleet mukana järjestämässä.
Olemme tehneet kotiseututyötä useiden eri yhdistysten ja järjestöjen kanssa.
Yhteistyö on aina vuorovaikuttamista.
Yksi tärkeimmistä tehtävistä olisi saada kotiseututyön piiriin myös uusia yhdistyksiä,
 järjestöjä ja ennen kaikkea uusia aktiivisia kotiseutuhenkisiä jäseniä. 
Yhteistyö hyödyntää meitä kaikkia, toimien samalla koko seutukunnan hyväksi.

Tekemämme kotiseututyö vaatii resursseja. Taloudelliset resurssit ovat edelleen haastavat,
tämä tarkoittaa sitä, että tulevan toimintakauden suunnittelu on tehtävä huolellisesti.
Suunnittelun toteutus vaatii vastaavasti meidän kaikkien jäsenten työpanoksen.
Henkilöresurssit mahdollistavat kustannustehokkaan ja laadukkaan
liiketoiminnan myös ensivuodelle.

Syksy on jo pitkällä, monet juhlat ovat ovella. Valmistautuminen loppuvuoden juhliin muistuttaa
meitä menneistä sukupolvista ja heidän perinteistään.
Perinteet, niiden säilyttäminen ja siirtäminen eteenpäin - tässä ja nyt - on myös meidän ensivuoden päätehtävä. 

Heikki Haiko
Lemin Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja

Syyskokous museolla

Marraskuisena maanantai-iltana 25. päivä kokoonnuttiin kotiseutuhengessä pitämään syyskokousta museolle.
Väkeä saapui paikalle 14 henkeä.Yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Haiko avasi kokouksen.
Hän kertoi, että on tehty paljon kotiseutumme ja museon kannattavuuden eteen.
Haasteita meille riittää tulevaisuudessakin.



Aktiiviset kotiseutuyhdistyksen jäsenet ovat valmiina käärimään hihansa ja
panostamaan omilla taidoillaan ja voimavaroillaan hyvän asian eteen.
Sääntömääräisten asioiden käsittely sujui puheenjohtajan johdolla jouhevasti.
Tänä vuonna syyskokouksen yhteydessä palkittiin Kaija Lankia menestyksekkäästä
työstään Lemin ja lemiläisyyden eteen Lemin vuoden kotiseututeko palkinnolla.
Kokouksen jälkeen maistui emäntien keittämät juhlakahvit kakkuineen.
Museotuvan täytti mukava puheensorina illan päätteeksi.

Lemin Kotiseutuyhdistys onnittelee Untoa

6.12.2019 täyttää talvi- ja jatkosodan veteraani, Lemin vanhin asukas Unto Nikunen 100 vuotta.

 
 

Vuoden Kotiseututeko 2019

Lemin Kotiseutuyhdistys myöntää vuosittain merkittävälle lemiläiselle yksityishenkilölle,
yritykselle tai yhteisölle tunnustuksen kotiseudun hyväksi tehdystä työstä.
Tunnustuksen tarkoituksena on kannustaa yksityishenkilöitä, yrityksiä ja yhteisöjä
toimimaan pienen ja aktiivisen kunnan hyväksi.

Tänä vuonna Lemin Kotiseutuyhdistys ry haluaa antaa tämän tunnustuksen toimittaja,
yhteiskuntatieteiden maisteri Kaija Lankialle.
Kaija Lankia toimii esimerkillisellä tavalla pienen kunnan puolestapuhujana.
Hän vaikuttaa omalla reippaalla ja ammattimaisella toiminnallaan pienen pitäjän arjessa.

 Kuva Pentti Pitkänen

Lankia seuraa ja tuottaa mm. sähköistä lehteä, josta on muodostunut merkittävä informaatiokanava seurattaessa
kunnan ja kuntalaisten elämää tässä päivässä. Lemiläisyys ja lemiläiset tavaramerkit ovat läsnä kirjoituksissa.
Lemin Kirjava on tuttu meille kaikille myös sähköisenä mediana. Työ kotikunnan hyväksi vaatii
vahvaa sitoutumista, kykyä nähdä asioita puolueettomasti ja taitoa kuunnella ihmisiä.
Näistä tekijöistä Kaija Lankia rakentaa puolueettoman, asiallisen sekä tunnetun informaatiokanavan,
joka tukee osaltaan Lemin kuntaa ja kuntalaisia.

Aiemmin Lemin Vuoden Kotiseututeko-palkinnon ovat saaneet Stami1na, Tuuliaisen säätiö, Aarno Parkkola,
Teemu Okko, Aapo Pekari, Lemin Nuorisoseuran näytelmäkerho, Juha Junnonen,
Lemin sotaveteraanit, Mirja Heininen ja Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö.

Lemin Maamiesseuran, Marttayhdistyksen ja Puutarhaseuran
Syysjuhla-vihkosessa 14 -15. syyskuuta 1935 kirjoitettiin

Joana muisteluu männeitä

Neä syksyt o mänt iha mahottomiks. O voa kaks pimijeä vastattai.
Sillo ko meä oli laps täs vaihiis syksyvä ol jo lunta moas. Ainakii sänke peäl peäs hiihtämeä.
Ehä sillo miteä latujakoa olt. Yks ko män ielt hankes suksii keral ja toine hiiht peräst ni
siithä se latu synty. Jollokii ko lunta ol paksummalt, ni latui keskkohta yls horoi astikka.
Ehä siit lavust nii tasastakoa tult. Välist se puotti syvemmältkii.
Sillo ei tient kukoa vapoast tyylist miteä. Keveäl siit ko hank kanto, mäniit siit vähä
samoa tapoa hankel, senko helmat hulmuis.
                        
             Kuva Eino Suonio (Jukka Suonion arkisto)

Vaik kylhä miust tuntuu nii, net kaikha sillo vapoal tyylil hiihtel samallail ei mänt kukoa.
Suksetkii ol jokahisel omallaisese. Siihe aikoa teäl Lemil ol ampumahiitokii voimissoa.
Hiihtiithä neä Lemi Eskoi joukkuiel Suomemestaruus mitalikii nii,
net nyt meil o mitä muisteluu.

Sinkon Joana

 

Lemin kotiseutuyhdistys palkitsi nuoria valokuvaajia

Syksyllä 2019 Lemin kotiseutuyhdistys yhteistyössä Lemin koulukeskuksen kanssa järjesti kaikille
Lemin koululaisille valokuvauskilpailun. Sarjoja oli kaksi, alakoululaisille ja yläkoululaisille omansa.
Sijoittuneet saivat rahapalkinnot.
Valokuvauskilpailun aiheena oli Lemin kolme ällää eli Lähellä, luovasti ja leppoisasti.
Tuomaristossa toimi yhdistyksen johtokunnan jäsenistä kolme: Eija Kuitto, Jaana Sinkko ja Laura Sirkka.

                         
                          ”Oman pihan onni”

Alakoululaisten sarjassa voiton vei Maria Koukku 3A:lta kuvalla ”Oman pihan onni”.
Toisena runsain määrin osanottajia ja kuvia sisällään pitäneessä sarjassa oli Roosa Pekki-1A luokalta
kuva ”Hattuvuori”, ja kolmanneksi Minja Varis 3B luokalta ”Lupsakat pellot”-kuvallaan. 
      
                
 ”Hattuvuori”   ”Lupsakat pellot”     ”Ruskan värit”

 

Yläkoululaisten sarjaan kuvia tuli vain 7A-luokkaa käyvältä Ainomaija Imeläiseltä,
jonka kuvista tuomaristo valitsi parhaaksi teoksen ”Ruskan värit”.
Ainomaijan työssä on löydetty kauneutta tavallisesta jokapäiväisestä ympäristöstä.

   Valokuvauskilpailussa sijoittuneet saivat palkintonsa 16.10.2019.

Tuomariston yhteinen näkemys oli, että lemiläisistä nuorista löytyy lahjakkuutta kuvauksen saralla.
Tärkeää on kuvata Lemiä ja sen elämää ja maisemaa sellaisena kuin se nyt on.
Valokuvakilpailu saanee jatkoa tulevina vuosina, johtokunta toivoo runsasta osanottoa myös tulevaisuudessa.

                
   Palkittuja kuvaajia yhteiskuvassa.

 

 

Markun mietteitä

Talvisodan syttymisestä tulee marraskuun 30.11.2019 kuluneeksi 80 vuotta.
Lemin kunta määrättiin joulukuun 1939 alussa useimpien Viipurin läänin kuntien
ja kaupunkien tavoin sotatoimialueeksi. Se merkitsi muun muassa sitä,
että oli varauduttava evakuointiin, mikä Kannaksen rajakylissä oli jo alkanut.
Lemilläkin varauduttiin omatoimisesti lähtöön. Matkalaukkuja alettiin pakata ja nimilappuja kirjoitella
vanerinpalasiin varmasti pelonsekaisin tuntein. 
Suomen ensimmäinen Väestönsuojelulaki oli vasta annettu.
Kuka, mitä, minne, koska? Lähtökäskyä ei sittenkään tullut ja elämä jotakuinkin normalisoitui sellaiseksi
kuin se ajan oloissa oli mahdollista - vähäksi aikaa. 

Miksi edellä kerrottu liittyy ajankohtaiseen kotiseututyöhön?

Siksi, että ”elämä tässä ja nyt” ajattelun tiimellyksessä varautumisen suunnittelun
merkitystä ei voi hyvinä aikoinakaan liikaa korostaa. Yhä lähempänä toteutuu sellaisia kehityskulkuja ja tapahtuu
niin merkittäviä muutoksia, että ne vaikuttavat elämäämme, halusimme tai emme.

Kotiseutuyhdistyksellä on itsenäinen asema ja vahva vastuullinen rooli pitäjän keskeisenä
kulttuuritoimijana ja -kumppanina. Tämä vain korostuu tilanteessa,
jossa myös virallisia hallintorakenteita tulevaisuudessa järjestellään uudelleen.
Ei kotiseutu mihinkään häviä. Itsestämme riippuu, minkä makuisen ja kokoisen palan siitä haluamme säilyttää.

Mahtaisiko jonkun talon kätköistä löytyä evakkoon lähtöä odotellut matkalaukku,
reppu tai muu esine tai muisto museolle nähtäville pantavaksi?
Siksi, ettemme koskaan unohtaisi.

Lemillä pyhäinpäivänä 2019

Markku Peutere

 

Arkiston helmiä: Hakkapeliitta 2/1940

 

 

 

Wanhat ajoneuvot Lemillä 24.8.2019

Kymen automobiilikerho kokoontui Lemin kotiseutumuseolla 24.8 Villen ajojen merkeissä.
Autot edustivat menneiden aikojen kulkupelejä. Tarkkasilmäinen yleisö saattoi löytää joukosta ajopelejä,
jotka toivat mieleen omia muistoja kyseisistä automerkeistä.

Autojen merkkien ja vuosimallien ohella saattoi havaita myös kuljettajien ja
kyytiläisten samanhenkinen pukeutumistyyli. Hetkittäin saattoi näyttää siltä,
että Lemin kotiseutumuseolla oli siirrytty ajassa taaksepäin.

    


Vanhat ajoneuvot muistuttavat varttuneempaa yleisöä ajasta, jolloin liikkuminen ei ollut aina itsestään selvyys.
Ajoneuvot olivat silloinkin kalliita hankkia ja omistaa, käyttämisestä puhumattakaan.
Liikkuminen oli tarkkaan harkittua ja ajoreitit suunniteltiin hyvinkin yksityiskohtaisesti.
                       

Nuoremman yleisön silmissä ajopelit näyttävät nostalgisilta laitteilta,
joilla on yhtymäkohtia, vaikka vanhoihin suomalaisiin elokuviin ja niissä nähtyihin autoihin.


   

Yhtä kaikki, onkin mukavaa nähdä ja seurata kyseisiä tapahtumia. Vanhojen autojen kunnostaminen
ja käyttö vaativat pitkäjänteisyyttä, sitoutumista sekä ennen kaikkea ammatillista osaamista kyseisestäautomerkistä.
Siinä on meille kaikille mallia toimittaessa minkä tahansa harrastuksen parissa.  

 Pääemännän terveiset 

Maalaismarkkinat pidettiin museon pihapiirissä elokuussa ja mukana oli tänäkin vuonna innokkaita talkoolaisia,
ilman heitä ei tämän kaltaisen tapahtuman toteutuminen olisi mahdollista. Suuri kiitos heille!

Myös emännille maalaismarkkinoiden toteuttaminen on suuri voimain ponnistus.
Valmistelutyöt aloitettiin hyvissä ajoin. Oli suunnittelua, mitä tuotteita tarvitaan ja miten paljon,
tavaroiden ja ruokatuotteiden hankintaa ja lopuksi valmistelutyöt ruokatuotteille ennen markkinatapahtumaa.
Tänäkin vuonna Museo Särätuvalla tarjoiltiin Säräkeittoa, jota tehtiin 200 litraa ja sen lisäksi
teimme myyntiin särärasioita, jotta markkinoilla kävijät saivat ostaa mukaan aitoa Lemin särää kotiin viemisiksi. 

Markkina-aamuna soppatykki laitettiin lämpenemään jo 5.00 jotta klo 10.00 alkavan maalaismarkkinoille
olisi säräkeitto valmiina. Edellisenä päivänä oli kuorittu perunoita ja pilkottu monta tuntia lihoja ja paistettu ja
esivalmisteltu myös pitkä päivä. Esivalmisteltu särärastiohin tulevat lihat ja perunat. 

                               

Maalaismarkkinoilla oli aurinkoinen tunnelma.   Kuva Jean Bitar

Markkinapäivänä kuhinaa riitti museon pihapiirissä ja kaikki keitetty 200 litraa Säräkeittoa myytiin ja särärastiat
meni kaikille niitä ostaneille. Kaikille emännille ja kesäemännille iso kiitos,
ilman teitä ei tämä olisi ollut mahdollista. Itse juoksin keittiön ja soppatykin väliä markkinoiden ajan
ja muutaman kerran kerkesin haastelemaan markkinakävijöiden kanssa.

Kiireinen ja antoisa päivä oli ja sää suosi meitä. Oli lämmä ja aurinkoinen päivä.
Päivän päätteeksi kiireen hellitettyä Martat tekivät meille muurinpohjalettuja ja saimme kahvia kyytipojaksi.
Ehdin vaihtaa muutaman sanan tapahtuman vastaavan Ritva Laurikaisen ja kunnan vapaa-aikasihteerin
Kati Ahosen kanssa markkinoista. Heidän arvionsa mukaan kävijämäärä oli tänä vuonna noin 2000 henkilöä.

Potoattipäivällinen oli lokakuussa. Erilaisia perunalaatuja, Noblesse, Lemin punane, Lemin Kirjava,
Nicola ja Motzartia maisteltiin ja niiden kyytipoikana oli perinteisesti valmistettu läskisoussi. Kotikalja,
joka oli meillä tehty, Kouvon Maijalta ohrarieskaa. Lisäksi ruokailussa oli tarjolla suolakurkkuja ja punajuuria.
Ruokailijoita Läskisoussi ja potoatti päivällisellä kävi noin satakunta.  

Lihat paistettiin ja tehtiin edellisenä päivänä ja siinä samalla hoidettiin särätarjoiluja.
Ilman mahtavia ja sitoutuvia emäntiä tämä voiman ponnistus ei olisi mahdollista.
Kun minulla on hyvä taustatuki ja uusi innokas emäntä täällä, niin kaikki menee hyvin ja onnistuu.
Ilo on työskennellä pääemäntänä Museo Särätuvalla, hyvä henkilökunta ja ammattitaitoinen. 
                                           

 
    Emännätkin pääsivät maistelemaan erilaisia perunalaatuja.

Kuluvaa vuotta on vähän jäljellä. Pikkujoulu kausi alkaa ja varauksia on tullut mukavasti.
Jouluun saakka työntäyteistä aikaa riittää. Joulun ajan huilaamme, mutta ensivuoden kalenteri
alkanut täyttyä siihen malliin, että kattauksille on tulijoita ja juhlien järjestämistä riittää.

Toivotan kaikille iloista joulun odotusta!


  Suomalaisen Kirsi, pääemäntä