Säräpostia 1/2019

 

Hyvä Kotiseutuväki!

Kädessäsi on jälleen yhdistyksen Säräpostia. Säräpostilla tuomme terveisiä ja ajatuksia kotiseutuyhdistyksen jäsenille.  Säräposti välittää myös asioita kaikille toiminnassa mukana oleville sidosryhmille sekä oman kunnan kuntalaisille. Säräposti ilmestyy perinteisesti kahdesti vuodessa.

Kotiseututyö kuuluu kaikille vai kuuluuko? Tärkeä osa kotiseututyötä on ympäristön sekä maalaismaiseman vaaliminen siten, että mahdollisten muutoksen vaikutusta voidaan hallita yhteisesti. Tarkoituksena on saada lähiympäristössä tapahtuvat muutokset tukemaan ja korostamaan tätä kokonaisuutta. Kotiseutuyhdistyksen yksi merkittävä tehtävä on kehittää ja esittää kansanperinteen näkökulmasta tulevaisuuden Lemiä.  Jäsenillä, sidosryhmillä ja kuntalaisilla on mahdollisuus kotiseutuyhdistyksen kautta päästä lausumaan oma näkemys kunnan tulevaisuudesta, Lemin kunnan, ympäristön ja maalaismaiseman osalta.

Tässä ja nyt, ympäristön ja maalaismaiseman vaaliminen alkavat Kotiseutuyhdistyksen omalta pihalta. Vuosien saatossa on rakennuksista ja niiden käytöstä syntynyt korjausvelkaa. Aktiivinen toiminta ja sen jatkaminen tarkoittaa toimivaa rakennuskantaa, jossa on liiketoimintaan soveltuvat koneet ja laitteet. Tavoitteena tulisikin olla saada kaikki liiketoiminta saman katon alle. Tältä osin Kotiseutuyhdistys toimii omien voimavarojensa puitteissa sekä asettaa omat tavoitteet ja päämäärän saavuttamiseksi.

Menneistä tapahtumista mainitsen hyvänä esimerkkinä Lemin Sotaveteraanien 50-vuotisjuhlat. Juhlavalmisteluissa oli mukana useita eri yhdistyksiä ja henkilöitä, juhlista saatiin ikimuistettavat kaikkien yhteisellä työllä ja ponnistelulla.

Lopuksi kutsun mukaan uudet ja vanhat jäsenet mukaan toimintaan, kunkin omilla voimillaan. Jokainen meistä maailmalla liikkuessa on osa kotipitäjämme Lemin edustajia.

Kesäterveisin !

Heikki Haiko
Lemin Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja

 

Vuoden 2018 Kotiseututeko

Lemin kotiseutuyhdistys ry on myöntää vuosittain merkittävälle yksityishenkilölle, yritykselle tai yhteisölle tunnuksen kotiseudun hyväksi tehdystä työstä. Vuoden 2018 kotiseututeko-tunnustus myönnettiin Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiölle.

Lemin kotiseutuyhdistyksen vuosikokouksessa palkinnon kävi vastaanottamassa säätiön puolesta toimitusjohtaja Pekka Ryynänen.

Lemillä Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö on ollut tukijana esimerkiksi Kivijärven Kuuksenenselän kunnostuksessa ja Nuorajärven kosteikkohankkeessa. Säätiön myöntämien avustusten tuella on lemiläistä rantamaisemaa ja vesistöä kunnostettu merkittävästi.

Syyskokouksessa muistettiin myös pitkäaikaista pääemäntää Sirpa Lensua hänen jäädessä eläkkeelle.

Joana muisteluu

Tälläil keveäl tuluu mielii nii, net mite teä moalima ja Lemi o muuttunoa noi yl neljäkymmänä vuo aikan minkä meä muista.

Sillo kylil ol sakkia joka talos. Leävis ol karjoa sikoja, lehmiä, kanoja ja lampaita.
Kaik pellotilkut ol kynnetty viljelyy, taik siit, jätetty laitumiks.
Koko pere, kaik mitkä suinkii kyken, tek samoa moatyötä.

Äitiipäiveäkeä ei joutant sen paremma pitämeä. Pellol se män sekii. Hevosel ja sorkatral tehtii potoattia. Raktoritkii ol pienempiä ja usjast niist puuttu koppi. Linja-autot kulk ajalloa ja ihist kulk niije keral. Myymäläautokii toi moantie kalloase tavaroa nii, net ei huolint vaseti kauppoa lähtiä. Yloppilaita juhliit joka kevät eikä sitä siit paljo muuta juhlittukoa.

Jaana Sinkko Kotiseuturatiossa  Juha Junnosen haastateltavana.

 

Maanpuolustushenkeä kohotettiin Lemin Sotaveteraanien 50-vuotis juhlissa

Maaliskuun 24. päivä vietettiin veteraanijuhlaa Lemin Tapiolassa useiden järjestöjen myötävaikutuksella. Juhlapäivän ohjelma alkoi kirkossa juhlamessulla, jossa erityistä tunnelmaa viritti Rakuunasoittokunta ja Lemin Laulumiehet. Saarna rovasti Samuli Kurkaa ja liturgi kirkkoherra Lea Karhinen. Sankarivainajia kunnioitettiin seppelpartiolla, jota laskemassa oli neljä polvea Junnosia. Tauno, Juha, Niko ja Niilo ovat  Lemin Sotaveteraanien perustajajäsen Emil Junnosen jälkikasvua.

Juhlapaikan järjestelyihin tunnelmaa loi puolijoukkueteltta, ruokailuteltta soppatykkeineen. Sotahistorian vaalimisen eteen Lemin Kotiseutuyhdistys latasi soppatykin lemiläisellä säräkeitolla. Rasvanäppien muonittajat Lemin Marttojen kanssa hoiti ruumiinravinnon juhlaväelle.  Hengenravintoa Rakuunasoittokunta loihti johtajansa Riku Huhtasalon musiikilla. Myös Lemin Laulumiehet esiintyi Jonna Imeläisen tahdittamana ja Leo Suomalaisen harmonikkasäestyksellä. Tervehdyspuheen esitti veteraani Unto Hakuli, jossa hän kertoi mm. omasta kokemuksesta sodan melskeessä. Historiikin ja muistamisien myötä kuulimme Anja Taipaleen ja Liisa Junnosen runoja. Juhlapuheen piti prikaatikenraali Antti Lankinen, käsitellen Lemin sotahistoriaa ja geopoliittista tilannetta maailmassa. Enni Sinkon kantele-esiintyminen toi nuorekasta tunnelmaa. Tervehdysten jälkeen soittokunta ja kuoro kajautti asiaankuuluvan Veteraanin iltahuudon.

Kakkukahvien jälkeen olikin vuorossa monen vieraan odottama esitelmä tark´ampuja Simo Häyhästä. Kotiseutuyhdistyksen järjestämien historialuentojen sarja sai jatkoa dosentti Tapio Saarelaisen mielenkiintoisesta taistelijasta. Puolustusvoimissa ja yliopistolla työskentelevä Saarelainen oli tallentanut Häyhän kertomaa tarinaa hänen elämästä, lähinnä talvisodassa.

Kiitollinen tunne jäi juhlien jälkeen suunnitteluun perinneaikaan siirtymisessä. Siinä työssä tarvitaan kaikki mukaan, jotta veteraanien tekemä korvaamaton työ ei unohtuisi. Hyvä esimerkki yhteistyöstä on järjestöjen mukanaolo, Lemin Kotiseutuyhdistys, Lemin Martat, Rasvanäpit, Lemin Lions Club, Lemin Nuorisoseura muutamia mainitakseni.
Onnitteluja ja rahallista tukea saimme hyvin, jotta voimme viedä kaikki Lemin veteraanit viimeiseen iltahuutoon auttavalla tavalla.

Juha Junnonen, puheenjohtaja

Unto Hakuli ja Tauno Junnonen

 

Lemin kotiseuturatiolla erilainen kesä!

Jakamattoman suosion saavuttanut Lemin Kotiseuturatio palaa eetteriin kolme kertaa tänä kesänä. Vanhan kunnantalon käyttökiellon takia radiolla ei ole tarvittavia studiotiloja käytössä. Tämän kesän lähetykset tehdään poikkeusjärjestelyin.

Ohjelmaa on tarkoitus lähettää juhannusaattona, Lemin Musiikkijuhlienlauantaina sekä maalaismarkkinoilta.

Lähetysajat varmistuvat lähiaikoina ja ne löydät kesäkuussa Lemin Kotiseutuyhdistyksen kotisivuilta www.museosara.fi

Kotiseuturatio on kuunneltavissa taajuudella 95,2 MHz

 

Kotiseutuyhdistyksen kevätkokous

Kotiseutuyhdistyksen johtokunta oli kutsunut jäseniään kevätkokoukseen Museolle torstai-illaksi 26. huhtikuuta. Paikalle saapui kuusitoista aktiivista jäsentä. Kokouksessa puhetta johti Kari Papinniemi ja sihteerinä toimi yhdistyksen sihteeri. Asialistalla oli sääntömääräiset asiat. Paula ja Sirpa olivat keittäneet kokousväelle kahvit, mitkä nautittiin rakentavan kokouksen jälkeen täytekakun kanssa.

Kotiseutuyhdistys herättelee jäseniään aktiiviseen toimintaan uusilla ideoilla oman kotiseudun hyväksi.

 

Nuorta voimaa kesäksi museolle

Lemin Kotiseutuyhdistys on palkannut kesäksi kolme nuorta kesätöihin. Heitä tullaan näkemään museolla mm. emäntien apuna sekä monissa  muissa tehtävissä. Jokainen palkatuista tekee kahden viikon työrupeaman kesä-elokuussa. ”Tutustu ja tienaa hankkeessa” nuori pääsee mukaan kokeilemaan työelämän arkea. Hanke on osa valtakunnallista projektia.

Lemin kotiseutumuseolle on hakemusten perusteella valittu:
Eevi Haiko, Sirja Papinniemi ja Sylvi Pekkanen.

 

Siivoustalkoot

Lemillä siivottiin yhteisen ympäristön puolesta laajan pitäjäläisten voimalla. Museolla keitetty säräkeitto n.150 litraa maistui talkoolaisille.

Kaikkiaan noin 200 henkilöä osallistui kohentamaan yhteistä maisemaa ympäri pitäjää.

Joillain kylillä ahkeroitiin roskankeräyksestä aina raivaustöihin jo aiemmin viikolla. Koululaiset ja yksittäiset henkilöt olivat myös oma-aloitteellisesti keräilleet roskia pitkin pientareita.

Kotiseutuyhdistys kiittää kaikkia siivoukseen osallistuneita ja hengessä mukana olleita.

 

Pääemännän tervehdys

5.5.2018 lauantaina oli ensimmäinen työpäiväni Museon Särätuvalla. Tuolloin oli kylien siivouspäivä ja aamu kuudelta alkoi säräkeiton valmistus. Eläkkeellä oleva entinen pääemäntä Sirpa Lensu opasti minua ensimmäisenä työpäivänä.

Aamulla kun saavuin Museolle, Sirpa opasti minua säräkeiton tekoon soppatykillä. Ensimmäiseksi olin ihmeissäni siitä peruna määrästä, mitä oli käsin kuorittu ja liha määrästä, mitä tulee keittoon. Päivä meni hyvin ja kaikille talkoolaisille saimme toimitettua ajallaan ruuan.

Sain huomata, että piti heittää romukoppaan osa juuri suoritetuista opinnoistani Sammon Ammattioppilaitoksen aikuispuolelta, mistä olin valmistunut saman vuoden helmikuussa hotelli, -ravintola ja catering alan perustutkinnosta. Aiemmin olin melkein 20 vuotta ollut kaupallisella alalla.

Sirpa Lensu ja Kari Haiko valmistelevat soppatykkiä lähtöön

Ensin piti opetella uunin lämmitys, oikea puumäärä ja ison leivinuunin lämmitys. Ei ollut mitään sähkö/höyryuuneja, joista oppini olin saanut. Siitä se lähti. Pikku hiljalleen opin oikean lämmitystekniikan.

Sitten tämä särä. Lampaanlihan paisto ei ole mitään hätäisen hommaa. 2 tuntia pelkästään uunin lämmitystä ja pienet paistit vähintään 6 tuntia uunissa ja isommat vaativat jopa 9 tunnin paiston, jotta ovat kypsiä. Tuli pitkiä päiviä. 

Paula Uronen on minut hyvin opettanut särän valmistuksen saloihin. Hänellä on särän perusvalmistuksen salat hyvin tiedossa. Välillä meinasi minulla usko loppua, mutta Paula rauhoitteli ja sanoi, että tekemällä tämän vain oppii. Se jäi mieleen minulla ja Paulalle iso kiitos kaikesta tuesta ja kärsivällisyydestä.

Olen huomannut, että tässä Museon Särätuvassa on jotain kodin omaista. Onhan tämä ollut joskus Hongiston perheen koti Valkealassa. Tavallaan, kun lähden töihin, niin tulen kotiin.  Rauhallinen miljöö ja lähellä omaa kotia, kun asun tässä kirkonkylässä.

Tämä vuosi on lähtenyt hyvin menemään. Ensimmäinen Pääsiäinen on takana ja voin sanoa, että oli aikamoinen kokemus. Kiirettä piti, mutta Pääsiäisen aika oli Museo Särätuvalla, sanoisinkos aika voimien koitos. Kaikki kattaukset olivat loppuun myydyt sekä hakusärät vielä siihen päälle. Hyvin selvitettiin ja asiakkaat olivat tyytyväisiä!

Itsestäni sen verran, että olen Lappeenrannasta kotoisin, tänne Lemille muuttanut 1999. Olen viihtynyt täällä rauhallisessa kylässä, missä kaikki tervehtii toisia kylän raitilla.

Nautin maaseudun rauhallisuudesta ja leppoisasta menosta.

Terveisin

Suomalaisen Kirsi, pääemäntä